NISÄKKÄÄT (MAMMALIA)

• Taustaa
• Luokittelu
• Käyttäytyminen
• Tiesitkö tämän Nisäkkäistä?

TAUSTAA

Mikä on Nisäkäs? Tuohon kysymykseen moni varmasti luulee tietävänsä vastauksen. Nisäkkäiden määrittely ei kuitenkaan ole helppoa, niin kovin monimuotoinen tuo eliöryhmä on: ruumiinrakenteita on erilaisia, samoin ruumiinlämpötiloja, kaikilla Nisäkkäillähän ei ole edes nisiä! Pyrimme tällä sivulla selvittämään kuitenkin edes alkeita Nisäkkäiden määrittelyyn ja tunnistamiseen.

Nisäkkäät (Mammalia) ovat kaikista maapallon eliöistä kaikkein kehittyneimpiä ja toiminta-kykyisimpiä. Oltuaan alkuaan mitättömänkokoisia "alkunisäkkäitä", Nisäkkäät ovat kehittyneet planeettamme hallitseviksi olennoiksi. Tämä on huomattava saavutus, sillä muihin eläinryhmiin verrattuina 'Nisäkkäät' on suhteellinen vähälukuinen. Nisäkkäillä on kaiken kaikkiaan vain hieman yli 4000 lajia, kun esimerkiksi Hyönteisillä on kaikkiaan yli 1.000.000, Kaloilla yli 20.000 ja Linnuillakin noin 8600 lajia.

Nisäkkäiden kehityshistoria toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka eläimet pystyvät vapautumaan ympäristön heille asettamista paineista ja rajoituksista. Huolimatta hankaluuksista Nisäkkäät jatkaa vastustamattomasti kehitystään. Nisäkkäiden aivot ovat nekin vähä vähältä kehittyneet havaitsemaan ja jopa kontrolloimaan ympäristöä.

LUOKITTELU

Vaikka Nisäkkäät ovat keskenään hyvinkin erinäköisiä, niillä kaikilla on kuitenkin paljon yhteisiä ominaisuuksia. Ne ovat tasalämpöisiä, useimmiten karvapeitteisiä (karvan määrä vaihtelee) ja niillä on suhteellisen suuret aivot. Nisäkäsnaaraat imettävät poikasiaan ja synnyttävät eläviä jälkeläisiä. Eläintieteilijät luokittelevat Nisäkkäät rakennepiirteiden ja käyttäytymisen perusteella 19 lahkoon tai ryhmään. Nisäkkäät on siis hyvin organisoitu: lahkojen sisällä Nisäkkäät luokitellaan vielä heimoiksi. Kunkin lahkon Nisäkkäät muistuttavat toisiaan olennaisilta piirteiltään. Seuraavassa lyhyt esittely kaikista lahkoista:

Kädelliset (Primates) on Nisäkäslahkoista älykkäin, ja sen toimintaan ja käyttäytymiseen perehdymme tarkemmin vielä tuonnempana.

Vajaahampaiset (Edentata) (mm. Laiskiaiset) ei ole lainkaan (tai on vain muutama) hampaita.

Siipijalkaisten (Chiroptera) ruumiinrakenne sopii täydellisesti lentämiseen, mutta ainoa joka niistä todella osaa lentää on Lepakko.

Nokkaeläimet (Monotremata) ovat Nisäkkäistä vanhimpia ja ainoita, jotka munivat.

Pussieläimet (Marsupialia) ovat alkeellisin Nisäkäsryhmä.

Petoeläimet (Carnivora) syövät useimmiten lihaa.

Maasiat (Tubulidentata)olivat muinoin laajalle levinnyt runsaslajinen lahko, mutta nykyään kaikki sen edustajat ovat vain... maasikoja.

Hyönteissyöjät (Insectivora) ovat Nisäkkäistä eniten alkuperäisten alkumuotojensa näköisiä.

Jyrsijät (Rodentia) eivät ole lähisukulaisia Jäniseläimille (Lagomorpha).

Vedessä viihtyviä Nisäkäslahkoja ovat Valaat (Cetacea), Hylje-eläimet eli Eväjalkaiset (Pinnipedia) ja Sireenieläimet eli Merilehmät (Sirenia).

Kavioeläimillä (Perissodactyla) on pariton määrä sarveisaineisia varpaita, Sorkkaeläimillä (Artiodactyla) parillinen.

Norsueläimien lahkossa (Proboscidea) on nykyään vain yksi heimo ja siinä kaksi sukua.

Tamaanit (Hyracoidea) ovat läheistä sukua Merilehmille, mutta elävät maalla.

Kaguaanit (?) ovat mystinen pieni lahko, jota edustaa mm. Kolugo.

Muurahaiskävyillä (Pholidota) ei mene hyvin niilläkään.

KÄYTTÄYTYMINEN

YLEISTÄ. Nisäkkäiden, ja etenkin Kädellisten käyttäytyminen on aina ollut kiehtova ja kiinnostava tutkimuksen kohde ihmisille, sillä se muistuttaa paljon ihmisten omaa käyttäytymistä. Kädelliset Nisäkkäät ovat sosiaalisia, jotkut päiväselti, toiset enemmän yöaikaan. Ne ovat myös leikkisiä. Nisäkkäiden, niin kuin monien muidenkin jengien rakenne perustuu 'isomman etu' -periaatteelle. Vahvimmat koiraat syövät ja juovat ensimmäisinä (ja eniten). He myös valitsevat ensimmäisinä naaraat. Muut eläimet ilmaisevat alistumistaan yleensä elein ja ilmein.

Ei kuitenkaan ole aina helppoa tulkita mitä erilaiset kielen ja sormien avulla muodostetut merkit tarkoittavat. Muitakin ilmaisutapoja esiintyy: vihamielisyyden ilmaisuna käytetään myös karjumista ja nyrkkien takomista, mutta näitä eleitä katsotaan lähinnä halveksuvasti ja niitä pidetään mahtailuna ja turhana äijäilynä. Äijäily saattaa sitä paitsi olla myös pelon reaktio.

SUKUPUOLIKÄYTTÄYTYMINEN. Nisäkkäät parittelevat yleensä satunnaisten kumppanien kanssa. Naarasnisäkkään on kerrottu ottaneen vastaan jopa seitsemän (7) koirasta peräjälkeen. Nisäkkäät parittelevat yleensä milloin tahansa, kuukautiskierron vaiheeseen katsomatta. Sukupuolikäyttäytyminen ei ole lainkaan sidottu vain lisääntymistarpeisiin. Tällaista käyttäytymistä pidetään yleisesti merkkinä älyn ja sosiaalisten kykyjen kehittyneisyydestä.

Pariutumisen ollessa kyseessä Nisäkkäiden on nähty jopa tappelevan naaraista. Hierarkia on kuitenkin selvä (ns.dominanssihierarkia): hallitsevalla koiraalla on enemmän naaraita kuin muilla. Kerran saavutesta asemasta ei hevillä luovutakaan. Kun Nisäkäs kuitenkin aikanaan saa poikasia, on sille ominaista jälkeläisten hyvä hoito. Perustetaan pesä, ja perhe-elämälle tyypilliset sosiaaliset suhteet kukoistavat

TIESITKÖ TÄMÄN NISÄKKÄISTÄ?

* maailman kaikkien aikojen pienin Nisäkäs oli batadonoides-niminen hyönteisyöjänisäkäs, joka eli 50 miljoonaa vuotta sitten Wyomingin silloisissa sademetsissä. Se painoi 1,3 grammaa ja sen leukaluu oli 8 millimetrin mittainen (hammas 0,8 millin).

* pienin edelleen elävä Nisäkäs on siankuonolepakko, joka painaa 2 grammaa. Seuraavaksi mitättömin on 2,5-grammainen kääpiöpäästäisen rääpäle.

* maailman suurin Nisäkäs sen sijaan on sinivalas, joka kasvaa yli 30-metriseksi, painaa yli 130 000 kg ja sulattaa vatsassaan kerralla 2 tonnia krilliäyriäisiä.

* napaketun ruumiinlämpötila ei muutu, vaikka ympäristön lämpötila olisi -80°C.

* stellerinmerilehmä vainottiin sukupuuttoon vuonna 1768.

* manaatti on subungulaatti, joka syö vesihyasinttejä.

* paksusarvilammasuroksen painosta voi sarvien painoa olla yli 10 prosenttia.

* merileopardi on maailman eteläisin Nisäkäs.

* kirahvin suolistolla on mittaa 77 metriä.

* hyeena syö kaiken, minkä saa nieltyä. Sulamattomat osat se poistaa myöhemmin oksennuspalloina.

* kameli voi menettää nestettä jopa 25 % ruumiinpainostaan (ihminen kuolee menetettyään 12 %).

* murmelit viettävät 80 % ajastaan pesäkolossa maaten. Lopun ajan ne käyttävät ruokailuun.

* nokkaeläimillä on sorsan nokka, sammakon räpylät ja Nisäkkään turkki, ja se saalistaa sähköaistin avulla. Sen poikaset kuoriutuvat munista, mutta juovat emon maitoa.

* lumileopardin loikka voi olla 5,5 metriä korkea ja 15,2 metriä pitkä.

* mäyrä saattaa syödä 200 matoa yössä.